Toimivan kivunhoidon ansiosta lapsi pystyy aloittamaan liikkumisen aikaisemmin, mikä tukee sekä parantumista että toipumista.
Henkilökunta pyrkii ehkäisemään kipua, arvioi kivunlievityksen tarpeen, antaa tarvittavaa kivunlievitystä ja seuraa sen tehokkuutta. Pystyt vanhempana tai huoltajana auttamaan meitä kertomalla, milloin lapsesi vaikuttaa tuntevan kipua ja vaikuttaako kivunlievitys riittävältä.
Tämä aloitetaan jo varhaisessa vaiheessa. Tämän tarkoituksena on saavuttaa tietty kivunlievitystaso verenkierrossa, jotta elimistön omat reaktiot kipuun heikentyvät ja kivunlievitystä tarvitaan vähemmän. Jotta lääkepitoisuudet pysyisivät elimistössä tasaisina, paras teho saavutettaisiin ja kipuhuipuilta vältyttäisiin, lapselle annetaan kivunlievitystä säännöllisesti, vaikkei lapsi vaikuttaisi tuntevan kipua juuri sillä hetkellä. Kun kivunlievitystä annetaan säännöllisesti ja kivun äkillinen voimistuminen estetään, lääkkeitä tarvitaan yleensä vähemmän. Tämä auttaa myös vähentämään sivuvaikutuksia, kuten ummetusta ja pahoinvointia.
Usein käytetään eri tavoilla toimivien ja annettavien lääkkeiden yhdistelmiä, jotta kivunhoito tepsisi mahdollisimman hyvin.
Kivunlievitystä annetaan yleensä suoraan verenkiertoon suoniyhteyden kautta. Tällöin lääkettä voidaan antaa joko injektioinatai jatkuvassa tiputuksessalääkepumpun kautta. Kivunlievitystä voidaan myös antaa suun kautta tabletteinatai nesteenä.
Kivunlievityspaikallispuudutteellatarkoittaa sitä, että lääke annostellaan iholle tai injektoidaan sen alle yksittäisannoksena, toistuvana annosteluna tai tippoina. Paikallispuudutteet estävät kipusignaalin kulkemisen sen alueen hermoissa, johon lääkettä annostellaan. Lapselle ennen kanyylin asettamista annettava puudutusvoide on yksi paikallispuudutemuodoista.
Jos kivunlievitys tehdään johtopuudutuksena, paikallispuudute injektoidaan hermosyykimpun lähelle, jotta hermossa kulkevat signaalit katkeavat tai estyvät. Johtopuudutus voidaan antaa kerta-annoksena tai ohuella letkulla, jonka kautta lääkettä voidaan antaa leikkauksen aikana ja jälkeen.
Epiduraalion yksi esimerkki johtopuudutuksesta, jossa nukutetun lapsen selkään asetetaan ohut letku. Kun epiduraalia käytetään, nukutusaine vaikuttaa usein rakkoon, jolloin lapsi ei itse tunne virtsaamisen tarvetta. Tällöin lapsella on usein myös virtsakatetri. Tämä letku voi vaikuttaa siten, että lapsi tuntee virtsaamisen tarvetta, vaikka virtsarakko olisikin tyhjä. Epiduraali voi myös vaikuttaa jalkojen lihasvoimaan ja tuntoon. Lapselle on tärkeää kertoa tästä ja siitä, ettei muoviletku estä liikkumista tai sängyllä makaamista selällään.
Kivunlievityksessä käytetään monesti morfiinia, jos kyse on vakavammasta leikkauksesta tai vammasta. Riippuvuutta ei pääse syntymään, kun morfiinia käytetään kivunlievityksessä. Jos lapselle on annettu morfiiniannoksia pitkällä aikavälillä, annoksia pienennetään vähitellen, jottei kipu pääse voimistumaan äkillisesti ja ettei vieroitusoireita ilmene.